Yllättelyä

Lauantaina oli aurinkoinen kaunis päivä koirien luonnetestissä. Mukana oli joukko villakoiria ja yksi valkoinen westie, suloinen Taru. Taru selvitti testin kunnialla läpi ja kun oltiin kuunneltu tuomarien arvostelu, Tarun emäntä kaiveli reppuaan ja aivan yllättäen paljasti olevansa s#ny:ni. Ja Tarun emäntä oli tietenkin .... Mirzu!

Tämäkin paketti oli taattua Mirzua, toi hymyn huulille.

Lahjakassista paljastui kortti jossa oli Nemin kuva, kiva punainen rasia, sisällä kuusi hyvin kaunista silmukkamerkkiä. Pidän hurjasti lasimillefiorista ja nämä ovat kuin koruja. Sitten kaivelin vyyhdin ohuenohutta huivimerinoa, täyteläisen tummansinistä, kaunista... ja siihen sopivat välikoon puikot. 3.25 on juuri sopiva puikkokoko minun käsialallani. Vieläkin oli jotain... kolme pussia kool-Aidia, (Tropical Punch) jota voisin kokeilla valkoiseen lankaan -tai juoda :-). No, ehkä ennemmin värjään. Namipuoltakin oli, vihreää teetä, DaCapo-konvehteja (kuulemma miehen kontribuutio pakettiin, kiitos sinnekin) ja sokerina pohjalla, puudeleille omat namitikut!

Kiitos, Mirzu! Riemastutit päivän ensin yllättämällä ja sitten ihanalla sisällöllä.

Jaa niin... lupasin kuvan siitä viime paketin Colinettesta, tässä väri taitaa olla parhaiten toistunut:
_Ihana_ petrolinväri! (Tää vyyhti muuten pisti epäilemään oikeaa henkilöä kun kaivelin Ravelryä :-D )